Vuosi 2021

Vuoden 2021 tilakirja

Eilen tilalle saatiin ensimmäiset eläimet kun suomenlammas uuhet Terttu ja Tyyne astelivat talliin. Lampaiden lastaaminen ja purku olivat ehkä ne hankalimmat osat koko projektissa, mutta onneksi tyttöjä saattoi ohjailla jotenkin ja lopulta ne saatiin omaan karsinaansa asumaan. Lampaat saavat asua tallissa siihen asti että niille voidaan rakentaa oma aitaus ulos ja sen jälkeen niiden käytössä oleva karsina vapautuu asiakaskäyttöön.

Kevään aikana olisi muutenkin ajatuksissa tehdä pieniä parannuksia talliin ja tarhoihin sekä taloon, sen mukaan mitä kelit sallivat jotta kesällä voisi sitten tehdä isompia muutoksia ja saada tilaa vain entistä ehommaksi. Kaikenlaisia suunnitelmia tilaa varten on olemassa, mutta täytyy katsoa mihin rahkeet sekä varat riittävät ja osaksi täytyykin suunnitella tapahtumia siten että ne vaativat mahdollisimman vähän tai että ne olisi mahdollista toteuttaa talkooporukalla koska silloin niistä tuppaa hyötymään mahdollisimman moni ja onneksi sellainen omanlaisensa kökkähenki on edelleen olemassa joka aina satunaisesti onneksi helpottaa asioita vaikka tietenkin porukan kasaamisessa on aina omat haasteensa ainakin alkuun.

Uutta vuotta ollaan eletty nyt reilun parin viikon verran ja on ollut mukavaa aamuisin astella talliin kun siellä on odottanut lampaat. Miklun avustuksella eräästä hevostarhasta vahvistettiin kanaverkon avulla lampaiden kestävä tarha, joten nyt lampaat saavat ulkoilla siinä ainakin muutaman tunnin päivässä ellei pakkaset ole hirveän korkealla.

Keväällä täytyisikin sitten alkaa heti vain kun vain maa sulaa sen verran, rakentamaan omaa aitausta ja katosta lampaille jotta ne voisivat muuttaa sinne ja kaikki tarhat saataisiin hevosten käyttöön. Vielä ei kukaan ole kysellyt tallipaikoista, mutta toivottavasti jossain kohtaa myös loputkin karsinat ovat käytössä ja aamuisin saisikin nauttia heinien rouskeesta hevosten nauttiessa aamuheiniään ennen kuin pääsee viemään ne ulos ja siivoamaan tallin ennen töihin lähtöä. Tai tiedä millaisilla eläimillä sitä jossain kohtaa onkaan koko talli täytettynä, mutta toivottavasti asukkaita löytyisi.

Talvi on todellakin näyttänyt mahtinsa tammikuun aikana ja lunta on tullut kuin oltaisiin pohjoisessa länsisuomen sijaan. Monena aamuna on joutunutkin tekemään lumityöt ja onneksemme niinä aamuina kun lunta on tullut ihan reippaasti on Heikki käynyt traktorilla auraamassa lumia pois ja näin ollen ei ole tarvinnut kuin kolata reitti talliin ja autokatokselle.

Miklusta on ollut myös apua lumitöiden kanssa ja muutamana aamuna tuo onkin käynyt omatoimisesti kolaamassa mitä on tarvinnut sekä lakaissut rappuset. En mä tiedä onko poika oikeasti alkanut jo kotiutumaan tänne koska ei me paljoa puhuta sellaisista asioista, mutta välillä vain tuntuu siltä että Miklua ei kiukuttaisi enään niin pahasti ajatus siitä että tämä olisi nyt pojan koti.

Kevättä odotetaan kyllä tässä talossa kovasti, vaikka aurinkoiset talvipäivät ovatkin kauniita, sillä suunnitelmat lammastarhalle alkavat valmistua. Tietenkinhän vielä pitää tehdä muutamia pieniä pohdintoja yksityiskohdista, mutta näillä tiedoilla kaikki alkaa olemaan valmista ja pääsee hankkimaan materiaaleja hiljalleen. Toivottavasti tarhaa pääsisi rakentamaan talkooporukalla jos tallissa asuisi muutama yksityinen siihen mennessä mutta jos niin ei käy toivottavasti jostain löytyisi pieni talkooporukka jotta emme olisi Miklun kanssa kaksin urakoimassa tarhaa.

Kevään, kesän ja syksyn aikana tilalla ollaan tehty kaikenlaista pientä remonttia ja laitettu paikkoja kuntoon aina sen mukaan budjetti on antanut periksi hankkia tarvikkeita ja edistää projekteja. Keväällä, ennen kuin lammastarhaa päästiin rakentamaan keskityttiin rakentamaan lampaiden pihattoa jotta se olisi valmiina siinä kohtaa kun tarhaa päästäisiin rakentamaan. Onneksi suurin osa tarhan materiaaleista oli jo valmiina kun kevät saapui ja sellaiset kelit että projekti saatiin aluilleen.

Miklusta oli yllättäen apua projektissa joten se saatiin parissa viikossa valmiiksi ja Tyyne ja Terttu pääsivät muuttamaan omaan tarhaansa. Lampaat vaikuttavat tyytyväisiltä uudessa asumuksessaan ja ehkä jossain kohtaa lammaslaumaa voitaisiin kasvattaa. Loppusyksystä mä näin myös myynti-ilmoituksen muulitammasta joten pienen pohdinnan jälkeen mä päädyin käymään katsomassa sitä ja lopulta mä päädyin ostamaan tamman. Tammaa kutsuttiin Piiaksi joten se sai jäädä tamman kutsumanimeksi.

Me ollaan myös kokeiltu Piian kanssa muutama matkaratsastuskilpailukin ihan vain lyhyimmällä 15km matkalla ja se on ollut ihan kivaa ja helpon oloista harrastamista mitä me tullaan varmasti jatkamaan sitä aina kun jokin kisa on sopivalla etäisyydellä. Vapaita tallipaikkoja ollaan myös yritetty mainostaa aina satunaisesti, mutta vielä ei ole ainakaan kukaan ollut paikoista kiinostunut mutta ehkäpä jossain kohtaa tulee sellainen hetki että joku päättää hevosensa tai aasinsa/muulinsa tuoda meille.